Elämysmarkkinointi

Länsimaalaiset yltäkylläisyydessä elävät kuluttajat vaativat koko ajan ostokokemukseltaan enemmän. Hinnan pitää olla hyvä, vaaditaan hyvää, jollei mahtavaa palvelua, olisi oltava myös suht ekologista ja eettistä, yrityksen on oltava saatavilla ja saavutettavissa jatkuvalla syötöllä. Elämysmarkkinointi on varmasti kehittynyt osaltaan tälläiseen tarpeeseen, tarpeeseen erottua massasta.

Elämysmarkkinoinnissa painopiste on kuluttajan omissa kokemuksissa ja tuntemuksissa. Elämysmarkkinoinnin tarkoituksena on herättää tunteita ja bonuksena myös saada asiakas levittämään itse yrityksen sanaa. Elämysmarkkinointia toteutetaan visuaalisen ja muiden aistien myötä. Elämysmarkkinointiin voidaan laskea niinkin pienet yksityiskohdat kuin; paperipussiin pakkaaminen ja yrityksen logotarra päälle, tietynlainen tervehdys ovella, väri- tai tuoksumaailma liikkeessä.

Taidemuseot ovat mielestäni muutamien viimeisen vuoden aikana kasvattaneet elämysmarkkinoinnin osuutta ja ilmiöittäneet omia näyttelyitään. Esimerkkinä HAM-museon Yayoi Kusaman näyttely pari vuotta sitten levisi kuin kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa. Näyttely oli toteutettu osittain koske ja koe-tekniikalla ja toisin kuin yleensä, näyttelystä sai jakaa kuvia. 

Muita elämysmarkkinointiin tukeutuvia liikkeitä ja yrityksiä; Tuurin kyläkauppa (yhdistettu hotelli, erityinen ulkonäkö ja ympäristö), Ravintoloiden illallinen pimeässä-konseptit, Linnanmäki kokonaisudessaan, ravintolat mukaan lukien. 

Disney-kauppa ei ole vain ostoksille vaan se on elämys


Kommentit